K-popissa kiinnostavin seikka on se, miten genre kokonaisuudessaan lainaa niin paljon muista musiikkin tyylisuunnista silti sortumatta suoraan kopiointiin. K-popin tuottajat ottavat vaikutteita yllättävistäkin paikoista, mutta yhdistävät lainamateriaalin aina k-popin traditioon ja saundiin. Ensimmäisen videon Bigbangin hittibiisi voisi räppiensä puolesta olla suoraan Atlanta-hiphopin ug-skenestä. Huomioitavaa on, että biisi on julkaistu jo vuonna 2015 ennen tyylilajin nykysuosiota. Toisessa pätkässä väsätään iloinen pop-biisi marssirumpukompin pohjalta, ja kolmannessa Jonghyun lainaa jostain tanssimusiikin genrestä enkä osaa sanoa ihan tarkalleen mistä mutta ihan hyvältä kuulostaa. Aika harvoin amerikkalaisessa, suomalaisessa tai japanilaisessa pop-musiikissa kuulee tällaista tyylilajien kirjoa. Ja nämä ovat kaikki vielä aika suosittuja biisejä!
Tiedän enemmän k-popin parissa työskennelleitä tuottajia verrattuna mihin tahansa muuhun musiikkigenreen. Tuotanto k-popissa on kiinnostavaa ja moni kappale yllättää kokeilullisuudellaan genrelainausten, sävellajivalintojen ja rakenteensa puolesta. K-pop on myös hyvin singlevetoista. Se mahdollistaa laajemmalla skaalalla leikkimisen, kun kokeellisemman teeman tai äänimaailman ei tarvitse kantaa kokonaisen levyn läpi.
IUn coveri kasarirokkibändin biisistä on hyvä esimerkki siitä, kuinka musiikkia voidaan tehdä nostalgisella otteella ilman, että sorrutaan retromaniasta päihtyneenä vääntämään kaavamaista genremusiikkia tai historiapastissia (vrt. Da Pump - U.S.A.)
Red Velvet on monella tapaa pioneeriyhtye: ryhmä toi nimittäin k-popin kertaheitolla uudelle vuosikymmenelle. Väittäisin, että k-popia eniten heti Geen jälkeen muuttanut kappale on Ice Cream Cake (ensimmäinen video), joka oikeastaan on viimeisen muutaman vuoden aikana äärettömän suosituksi tulleen nopeatempoisen elektronisen kpop-jamin arkkityyppikappale.
Nykypäivän k-popin visuaaliselle ilmeelle tärkein sinkku on Dumb Dumb (toinen video). Red Velvetin konseptit ovat olleet tajuttoman innovatiivisia, ja visuaalisuuden merkitys k-popissa on suunnaton: ryhmiä arvioidaan musiikin lisäksi nimittäin ihan yhtä paljon musiikkivideoiden, asujen, koreografioiden ja yleisen "konseptin" pohjalta. Ennen Dumb Dumbia tyttöryhmien musiikkivideot tehtiin yleensä ajatuksella "söpöt/seksikkäät tytöt söpöilevät/tanssivat ja yrittävät kutsua mahdollisimman paljon male gazea osakseen". Red Velvet toi valtavirtaan ajatuksen siitä, että konsepti voi olla yhtä kiinnostava kuin itse kappalekin, ja että tyttöryhmä voi vedota katsojiin muutenkin kuin pelkän seksuaalisen vetovoiman avulla.
Tuotanto Red velvetin musiikissa on pääsääntöisesti ihan priimaa. Kolmannen videon Russian Roulettessa tasapainottelevat musiikkikriitikko Joshua Kimin mukaan "pelihallimainen kirkas loisto" ja "ilmeettömästi laulettu kertosäe", kun taas neljännen videon Red Flavor on viime vuoden kesäbiisi.
K-popin kaksi parhaiten sävellettyä ja tuotettua kappaletta ovat vähän aikaa sitten hajonneen Stellarin hittibiisit Vibrato ja Sting. Vibratossa isot syntikat ja pörisevä synabasso kyydittävät kappaletta sävellajista toiseen. Lopun duurivaihdoksen on oltava yksi parhaiten toteutettuja musiikin historiassa. Pop-musiikki on harvoin sävellystensä puolesta näin monimutkaista.
Vielä parempi biisi on Sting, jonka 24-bittisestä FLAC-versiosta löydät 4 000 euron kaiuttimillasi varmasti joka kuuntelukerralla jotain uutta. Hillityt synasoinnut, feikkitorvilla soitetut melodiat ja viattoman kuuloiset huilumaiset kuljetukset sinne tänne kappaleen taustalle ripoteltuna toimivat vastakohtana irstaalle wah-kitarasoundille, tuhmalle peukkubassolle ja vielä tuhmemmalle musiikkivideolle. Pop-musiikki on harvoin tuotantonsa puolesta näin monikerroksista.
Tämän hetken kiinnostavin ryhmä on LOONA, jonka koreankielinen nimi tarkoittaa kuukauden tyttöä. Aina kuukauden-parin välein tuotantoyhtiö paljasti ryhmän seuraavan jäsenen ja julkaisi tältä soolobiisin. Tämä puolitoista vuotta kestänyt markkinointikampanja on saanut ryhmälle valtavan määrän sitoutuneita ja kiinnostuneita faneja. Ensimmäinen biisi on erään LOONAn alaryhmän valtaisa banger ja samalla koko projektin tähän asti paras kappale, toinen pätkä on soundimaailmansa pohjalta projektin kiinnostavin, ja kolmas klippi tähän mennessä julkaistuista videoista suosituin. Ryhmä debutoi 12-henkisellä kokoonpanollaan ilmeisesti elokuun aikana.